Missä chikungunyaa esiintyy?
Chikungunyaa on raportoitu yli 110 maassa, mukaan lukien monet suositut matkakohteet trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla, kuten Latinalaisessa Amerikassa, Afrikassa sekä Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa.1
OVER
620,000
vahvistettua chikungunyatapausta
rekisteröitiin maailmanlaajuisesti vuonna 20241-3
213
chikungunyan aiheuttamaa kuolemaa
raportoitiin maailmalaajuisesti vuonna 20241-3
Chikungunya lukuina
Vuonna 2024 kirjattiin yli 620 000 vahvistettua tapausta.1-3
Chikungunyan aiheuttamia kuolemia raportoitiin 213.1-3 Koska chikungunya muistuttaa oireiltaan monia muita hyttysten levittämiä tauteja, sitä saatetaan erehtyä pitämään muuna sairautena. Tämä tarkoittaa, että kaikki tapaukset eivät tule virallisesti kirjatuksi.1,4–7
Chikungunyaa esiintyy maissa, joissa sitä ei ennen ollut. Miksi?
Viimeisen 50 vuoden aikana chikungunya on levinnyt yhä laajemmalle.8 Se on levinnyt myös alueille, joissa sitä ei aiemmin ole esiintynyt.8–11 Epidemiat ovat samalla muuttuneet suuremmiksi ja vaikeammin ennakoitaviksi.1,9–11
Kaupunkien kasvu, lisääntynyt kansainvälinen matkustaminen ja muutokset viruksessa itsessään ovat kaikki vaikuttaneet taudin leviämiseen.8,12 Viime vuosina tartuntoja on havaittu myös Euroopassa ja Yhdysvalloissa.9-11,13,14
1. World Health Organization. Chikungunya. 2022. Saatavilla: https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/chikungunya. Viitattu marraskuu 2024.
2. European Centre for Disease Prevention Control. Chikungunya worldwide overview: situation update, January 2024. Saatavilla: https://www.ecdc.europa.eu/en/chikungunya-monthly. Viitattu helmikuu 2025.
3. World Health Organization. Dengue – Global situation. 2024. Saatavilla: https://www.who.int/emergencies/disease-outbreak-news/item/2024-DON518. Viitattu heinäkuu 2024.
4. Salam, et al. Global prevalence and distribution of coinfection of malaria, dengue and chikungunya: a systematic review. BMC Public Health. 2018;18:710.
5. Rico-Mendoza A, et al. Co-circulation of dengue, chikungunya, and Zika viruses in Colombia from 2008 to 2018. Rev Panam Salud Publica. 2019;43:e49.
6. Shukla A, et al. Long-Term Neurodevelopmental Outcomes of Neonatal Chikungunya: Follow-Up of a Series of Cases Till 1 Year. J. Trop. Pediatr. 2021;67(3).
7. Faria, BS, et al. Vertical transmission of chikungunya virus: a worldwide concern. Braz J Infect Dis. 2024;28(3):103747.
8. McGuinness SL, Wu HM. Pretravel Considerations for Non-vaccine-Preventable Travel Infections. In: Travel Medicine (Fourth Edition). 2019;53–60.
9. Yactayo, S et al. Epidemiology of Chikungunya in the Americas. J Infect Dis. 2016;214(5):S441–S445.
10. European Centre for Disease Prevention and Control. Factsheet about chikungunya. Saatavilla: https://www.ecdc.europa.eu/en/chikungunya/facts/factsheet. Viitattu marraskuu 2024.
11. European Centre for Disease Prevention and Control. Chikungunya fever in EU/EEA. Saatavilla: https://www.ecdc.europa.eu/en/chikungunya/threats-and-outbreaks/chikungunya-fever-eueea. Viitattu marraskuu 2024.
12. Bartholomeeusen K, et al. Chikungunya fever. Nat Rev Dis Primers. 2023;6(9):17.
13. The World Mosquito Program. Chikungunya Fact Sheet. Saatavilla: https://www.worldmosquitoprogram.org/sites/default/files/2019-11/WMP%20chikungunya.pdf. Viitattu marraskuu 2024.
14. Fischer D, et al. Climate change effects on Chikungunya transmission in Europe: geospatial analysis of vector’s climatic suitability and virus’ temperature requirements. Int J Health Geogr. 2013;12:51.
15. World Health Organisation. Chikungunya epidemiology update. 2025. Available from: https://www.who.int/publications/m/item/chikungunya-epidemiology-update-june-2025. Accessed August 2025.